Ruottin Tuomioistuimitten tehtävä ja rolli

Oikeusturvala meinathaan ette yhteiskunta ottaa vastuun suojamhaan ihmisiä ette net ei koe rikoksia. Jos jonku elämä, terhveys, vaphaus, integriteetti eli kiinteistö silti hyökäthään yhteiskunta pittää suorittaa kohtuulisia toimentekoja ette rikos selvitethään ja syyliset tuomithaan.

Lait, säänöt ja normit pittää mennä ennustaa ennen kun yhteiskunnala on oikeusvarmuus. Se merkittee esimerkiks ettei kethään vasthaan piä mennä asettaa syytheen eli tuomita ilman näkyvää lain tukea eli ilman riittävää toistheita. Oikeusvarmuus merkittee kans ette samanlaiset asiat pittää käsitellä samhaanlaihin ja ette kaikin on tasa-arvosia lain eessä riippumatta esimerkiks taustasta eli sukupuolesta.

Oikeusjärjestelmhään räknäthään tuomioistuimet ja net rikosehkäiseviä ja tutkimuksia suorittavia viranomhaisia. Se merkittee:

• Tuomioistuimia ja lautakuntia
• Rikosuhrivirasto
• Talousrikosvirasto
• Kriminaalihoito
• Puliisivirasto
• Turvalisuuspuliisi
• Syyttäjävirasto

Muilaki viranomhaisila saattaa olla tehtäviä jokka on oikeusjärjestelmän raamissa eli on liittymisiä siihen. Esimerkki sellaisista viranomhaisista on Oikeusmetesinaalivirasto ja Kruunuvoutivirasto.

Käräjät, hovioikeuvet ja Korkein tuomioistuin kuttuthaan ylheisiks tuomioistuimiks. Net päättävät rikosasioista, riita-asioista ja oikeuvenkäynin asioista. Patentti- ja markkinatuomioistuimet ja maa- ja miljöötuomioistuimet kuuluvat kans ylheishiin tuomioistuimhiin.

Hallinto-oikeuvet, kamarioikeuvet ja Korkein hallintotuomioistuin kuttuthaan hallintotuomioistuimiks. Hallintotuomioistuimet ratkasevat riitoja yksityisten henkilöitten ja viranomhaisitten välilä ja riitoja yrityksitten ja viranomhaisitten välilä. Se on siis hallinto-oikeus mihinkä mennee valittaa viranomhaisen päätöstä, esimerkiks vero eli siukkavakkuutus asioista. 

Migrasjuunituomioistuimet kuuluvat kans hallintotuomioistuimhiin.

Ruottin Tuomioistuimhiin kuuluu kans Hyyry- ja arentilautakunnat, Oikeusapuvirasto ja Tuomioistuinvirasto. Net on just niin kun net eri tuomioistuimet täysin ittenhäisiä.

On olemassa joitaki lautakuntia joita ei lasketa Ruottin Tuomioistuimhiin, mutta joila on läheinen liittyminen. Net on tuomarilautakunta, Notaarielautakunta ja Valituslautakunta lautamiehentehtävhiin.

Ruottissa on perusoikeus saa oman asian koetuks tuomioistuimessa. Tuomioistuimen tehtävä on ette päättää oikeuvenkäynissä ja asioissa oikeusvarmala ja tehokhaala tavala. 

Tärkeä periaate on ette tuomioistuimet on ittenhäisiä ja riippumattomia. Se säänöstelthään Ruottin peruslaissa. Ei valtiopäivät, hallitus eli mikhään muu virasto saa päättää kuinka tuomioistuin pittää tuomita yksityisessä taphauksessa. 

Sie saatat tuomioistuimessa saa ylheistä apua, esimerkiks kuinka sie täytät hakemuksen oikeuvenkäynthiin kiistelyn aikana eli jos sie haluat tietää kuinka yks oikeuvenkäynti toimii. Sie saatat kans kontaktata tuomioistuimen ja tahtoa ottaa ossaa yhestä tuomiosta. 

Tuomioistuimet sen eestä ei anna jyriitistä neuvontaa. Koko tuomioistuimen toiminta toimii objektiivisuuen ja puoluettomuuen rakentheila, ja sen takia sie et saa vastauksia kuinka yksityisessä taphauksessa lait piethään tulkita ennen kun tuomioistuin toela on kokenu sen. Sen tyypin kysymyksiä advokaattitoimisto saattaa auttaa.

Valtiopäivät päättävät mikkä lait pitävät jällata Ruottissa. Tuomioistuimitten rolli on ette tuomita olemassa olevitten laitten perustheila.