Ruotsin tuomioistuinten tehtävä ja rooli

Oikeussuojassa on kysymys siitä, että yhteiskunta ottaa vastuun suojella ihmisiä joutumasta rikosten kohteeksi. Jos jonkun henkeen, terveyteen, vapauteen, integriteettiin tai omaisuuteen kuitenkin kajotaan, yhteiskunnan on ryhdyttävä kohtuullisiin toimenpiteisiin, jotta rikos selvitetään ja syylliset tuomitaan.

Jotta yhteiskunta olisi oikeusturvallinen on lakien, sääntöjen ja normien oltava ennakoitavia. Tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että ketään ei voida syyttää tai tuomita ilman selkeää lain antamaa tukea tai ilman riittäviä todisteita. Oikeusturva merkitsee myös sitä, että samanlaisia tapauksia on käsiteltävä samalla tavalla ja kaikki ovat tasa-arvoisia lain edessä esimerkiksi alkuperästä ja sukupuolesta riippumatta.

Oikeuslaitokseen luetaan tuomioistuimet ja rikoksia ehkäisevät ja selvittävät viranomaiset. Näitä ovat:

• Tuomioistuimet ja lautakunnat
• Rikosuhriviranomainen
• Talousrikosviranomainen
• Kriminaalihuolto
• Poliisiviranomainen
• Turvallisuuspoliisi
• Syyttäjäviranomainen

Myös muilla viranomaisilla voi olla oikeuslaitokseen kuuluvia tai siihen liittyviä tehtäviä. Esimerkkejä tällaisista viranomaisista ovat oikeuslääketieteen virasto ja kruununvoutiviranomainen.

Käräjäoikeuksia, hovioikeuksia ja korkeinta oikeutta kutsutaan yleisiksi tuomioistuimiksi. Ne ratkaisevat rikos- riita- ja hakemusasioita. Patentti- ja markkinatuomioistuimet sekä maa- ja ympäristötuomioistuimet kuuluvat myös yleisiin tuomioistuimiin.

Hallinto-oikeuksia, kamarioikeuksia ja korkeinta hallinto-oikeutta kutsutaan hallintotuomioistuimiksi. Hallintotuomioistuimet ratkaisevat kiistajuttuja yksityisten henkilöiden ja viranomaisten välillä ja kiistajuttuja yritysten ja viranomaisten välillä. Viranomaisen päätöksestä voi siis valittaa hallinto-oikeuteen, esimerkiksi veroista tai sairausvakuutuksesta.

Migraatiotuomioistuimet kuuluvat myös hallintotuomioistuimiin.

Ruotsin tuomioistuimiin kuuluvat myös vuokra- ja maanvuokralautakunnat, oikeusapuviranomainen ja tuomioistuinvirasto. Eri tuomioistuinten tapaan ne ovat täysin itsenäisiä.

On olemassa joitakin lautakuntia, joiden ei lasketa kuuluvan Ruotsin tuomioistuimiin, mutta joilla on läheinen yhteys niihin. Nämä ovat tuomarilautakunta, notariaattilautakunta ja lautamiestehtävien valituslautakunta.

Ruotsissa perusoikeuksiin kuuluu saada asiansa harkituksi tuomioistuimessa. Tuomioistuinten tehtävänä on ratkaista juttuja ja hakemusasioita oikeusturvallisella ja tehokkaalla tavalla.

Tärkeä periaate on tuomioistuinten itsenäisyys ja riippumattomuus. Tämä on säännelty Ruotsin perustuslaissa. Valtiopäivät, hallitus tai muu viranomainen ei saa määrätä kuinka tuomioistuimen pitää tuomita yksittäisessä tapauksessa.

Voit saada yleistä apua tuomioistuimelta esimerkiksi, kuinka täytät haastehakemuksen riitajutun yhteydessä tai jos haluat tietää, kuinka oikeudenkäynti tapahtuu. Voit myös ottaa yhteyttä tuomioistuimeen ja vaatia saada perehtyä tuomioon.

Tuomioistuimet eivät sitä vastoin harjoita juridista neuvontaa. Koko tuomioistuimen toiminta perustuu objektiivisuuteen ja puolueettomuuteen ja sen vuoksi et voi saada vastausta siihen, kuinka lakia voidaan tulkita yksittäisessä tapauksessa ennen kuin tuomioistuin on todella harkinnut sen. Tämän typpisissä kysymyksissä voi saada apua asianajotoimistolta.

Valtiopäivät päättävät siitä, mitkä lait ovat voimassa Ruotsissa. Tuomioistuinten tehtävänä on tuomita olemassa olevien lakien mukaan.