Mark- och miljödomstolen
 

Ruottin Tuomioistuimitten tehtävä ja rolli

Kaikin pitävät saattaa saa oman asian käsiteltyks puoluettomassa tuomioistuimessa. Ruottin Tuomioistuimitten tärkein tehtävä on ette totheuttaa tämän.

Oikeusturva ja oikeusvarmuus

Ihmisillä on oikeus oikeusturvhaan ja oikeusvarmuutheen. Nämät on keskeiset yhteiskunnan osat ja demokratin perusta.

Oikeusturva ja rikoksista suoja

Oikeusturvala meinathaan ette yhteiskunta ottaa vastuun suojamhaan ihmisiä ette net ei koe rikoksia. Jos jonku elämä, terhveys, vaphaus, integriteetti eli kiinteistö silti hyökäthään yhteiskunta pittää suorittaa kohtuulisia toimentekoja ette rikos selvitethään ja syyliset tuomithaan.

Oikeusvarmuus ja lain eessä tasa-arvosuus

Lait, säänöt ja normit pittää mennä ennustaa ennen kun yhteiskunnala on oikeusvarmuus. Se merkittee esimerkiks ettei kethään vasthaan piä mennä asettaa syytheen eli tuomita ilman näkyvää lain tukea eli ilman riittävää toistheita. Oikeusvarmuus merkittee kans ette samanlaiset asiat pittää käsitellä samhaanlaihin ja ette kaikin on tasa-arvosia lain eessä riippumatta esimerkiks taustasta eli sukupuolesta.

Mitäs merkittee oikeusjärjestelmä?

Ruottin Tuomioistuimet ja net muut viranomhaiset jokka kuttuthaan oikeusjärjestelmä, niilä on kaikila eri toiminat ja tehtävät, aina siittä ette ehkäistä, taistella ja selvittää rikoksia ja siihen ette päättää oikeuvenkäynissä, totheuttaa rangastuksia ja antaa tukea rikosuhrile.

Tuomioistuimia ja viranomhaisia oikeusjärjestelmässä

Oikeusjärjestelmhään räknäthään tuomioistuimet ja net rikosehkäiseviä ja tutkimuksia suorittavia viranomhaisia. Se merkittee:

  • Tuomioistuimia ja lautakuntia
  • Rikosuhrivirasto
  • Talousrikosvirasto
  • Kriminaalihoito
  • Puliisivirasto
  • Turvalisuuspuliisi
  • Syyttäjävirasto

Muilaki viranomhaisila saattaa olla tehtäviä jokka on oikeusjärjestelmän raamissa eli on liittymisiä siihen. Esimerkki sellaisista viranomhaisista on Oikeusmetesinaalivirasto ja Kruunuvoutivirasto.

Mikkä on Ruottin Tuomioistuimet?

Ruottin Tuomioistuimhiin kuuluu lähes 80 tuomioistuimia, lautakuntia ja viranomhaisia. Ruottin Tuomioistuimia on koko maassa ja niilä on yli 7000 työntekijöitä.

Ylheiset tuomioistuimet

Käräjät, hovioikeuvet ja Korkein tuomioistuin kuttuthaan ylheisiks tuomioistuimiks. Net päättävät rikosasioista, riita-asioista ja oikeuvenkäynin asioista. Patentti- ja markkinatuomioistuimet ja maa- ja miljöötuomioistuimet kuuluvat kans ylheishiin tuomioistuimhiin.

Hallintotuomioistuimet

Hallinto-oikeuvet, kamarioikeuvet ja Korkein hallintotuomioistuin kuttuthaan hallintotuomioistuimiks. Hallintotuomioistuimet ratkasevat riitoja yksityisten henkilöitten ja viranomhaisitten välilä ja riitoja yrityksitten ja viranomhaisitten välilä. Se on siis hallinto-oikeus mihinkä mennee valittaa viranomhaisen päätöstä, esimerkiks vero eli siukkavakkuutus asioista. 

Migrasjuunituomioistuimet kuuluvat kans hallintotuomioistuimhiin.

Lautakunnat ja viranomhaiset

Ruottin Tuomioistuimhiin kuuluu kans Hyyry- ja arentilautakunnat, Oikeusapuvirasto ja Tuomioistuinvirasto. Net on just niin kun net eri tuomioistuimet täysin ittenhäisiä.

On olemassa joitaki lautakuntia joita ei lasketa Ruottin Tuomioistuimhiin, mutta joila on läheinen liittyminen. Net on tuomarilautakunta, Notaarielautakunta ja Valituslautakunta lautamiehentehtävhiin.

Mitäs tuomioistuimet tekevät?

Tuomioistuimitten ja lautakunnitten päätehtävä on ette päättää oikeuvenkäyntiä ja asioita – siis tuomita. Asiat ratkasthaan välistä oikeuvenkäynissä, välistä arvostelemalla kirjalista materiaalia.

Tuomioistuimet ottavat käsiteltäväks oikeuvenkäyntiä ja asioita

Ruottissa on perusoikeus saa oman asian koetuks tuomioistuimessa. Tuomioistuimen tehtävä on ette päättää oikeuvenkäynissä ja asioissa oikeusvarmala ja tehokhaala tavala. 

Tärkeä periaate on ette tuomioistuimet on ittenhäisiä ja riippumattomia. Se säänöstelthään Ruottin peruslaissa. Ei valtiopäivät, hallitus eli mikhään muu virasto saa päättää kuinka tuomioistuin pittää tuomita yksityisessä taphauksessa. 

Tuomioistuimet antavat ylheistä apua – ei jyyritistä neuvontaa

Sie saatat tuomioistuimessa saa ylheistä apua, esimerkiks kuinka sie täytät hakemuksen oikeuvenkäynthiin kiistelyn aikana eli jos sie haluat tietää kuinka yks oikeuvenkäynti toimii. Sie saatat kans kontaktata tuomioistuimen ja tahtoa ottaa ossaa yhestä tuomiosta. 

Tuomioistuimet sen eestä ei anna jyriitistä neuvontaa. Koko tuomioistuimen toiminta toimii objektiivisuuen ja puoluettomuuen rakentheila, ja sen takia sie et saa vastauksia kuinka yksityisessä taphauksessa lait piethään tulkita ennen kun tuomioistuin toela on kokenu sen. Sen tyypin kysymyksiä advokaattitoimisto saattaa auttaa.

Tuomioistuimet ei kirjota lakia

Valtiopäivät päättävät mikkä lait pitävät jällata Ruottissa. Tuomioistuimitten rolli on ette tuomita olemassa olevitten laitten perustheila.

Uppdaterad
2021-05-04