JavaScript är inaktiverat i webbläsaren, läs mer här.

Oikeus käyttää suomea ja meänkieltä mäenkieltä tuomioistuimissa

Laissa (2009:724) kansalisista minuriteetistä ja minuriteettikielistä oon säänöt oikeuesta käyttää suomea ja meänkieltä yhtheyksissä hallintoviranomhaishiin ja tuomioistuimissa. Tässä oon lyhy informasjuuni maholisuuesta käyttää näitä kieliä tuomioistuimissa.

Tuomioistuinlaitos (Domstolsverket) oon arvioinu ette se mitä laki sannoo tuomioistuimista tässä yhtheyessä, pitäs kans koskea hyyrylautakuntaa ja arenteerauslautakuntaa.

Missä tuomioistuimissa ja hyyry- ja arenteerauslautakunnissa suomea ja meänkieltä saattaa käyttää?

Suomea ja meänkieltä saattaa käyttää hallinto-oikeuessa, käräjäoikeuessa, fastiheettituomioistuimessa, miljöötuomioistuimessa, merioikeustuomioistuimessa eli hyyry- ja arenteerauslautakunnassa jonka käräjäpiiri (domkrets) kokohnaan eli osiksi oon sama alue ko kunnat Jellivaara, Haaparanta, Kiruna, Pajala eli Övertorneå.

Suomea ja meänkieltä saattaa kans käyttää niissä tuomioistuimissa joihin tuomio eli päätös oikeusasiassa eli muussa asiassa valitethaan ja joissa olis saattanu käyttää näitä kieliä.

Ennenkö se oon maholista käyttää suomea eli meänkieltä, oikeusasialla eli muula asialla häätyy olla yhtheys Jellivaaran, Haaparannan, Kirunan, Pajalan eli Övertorneån kunthaan. Yhtheyellä meinathaan ette esim. osapuoli oleskellee eli assuu Jellivaaran, Haaparannan, Kirunan, Pajalan eli Övertorneån kunnan aluheela eli ette oikeusasia eli muu asia koskee fastiheettiä joka oon jossaki näistä kunnista.

Kellä oon oikeus käyttää suomea eli meänkieltä?

Sillä joka oon osapuoli eli osapuolen siihainen oikeusasiassa eli muussa asiassa tuomioistuimessa eli hyyry- ja arenteerauslautakunnassa oon oikeus käyttää suomea eli meänkieltä oikeusasian eli muun asian käsittelyssä. Siihaisella meinathaan esim. lapsen huoltajaa, uskottua miestä eli joku joka eustaa jyriidistä henkilöä, ei kuitenkhaan asiamiestä (ombud).

Mitä oikeus käyttää suomea ja meänkieltä tuomioistuimessa ja hyyry- ja arenteerauslautakunnissa tarkottaa?

Oikeus käyttää suomea eli meänkieltä tarkottaa, ette oon oikeus jättää sisäle asiakirjoja ja kirjalisia viisiä suomeksi eli meänkielelä, oikeus saa net asiapaperit jokka kuuluva oikeusasihhaan eli muuhun asihhaan suulisesti käänettyä suomeksi eli meänkielele ja oikeus suulisessa käsittelyssä eli kokkouksessa tuomioistuimessa eli hyyry- ja arenteerauslautakunnassa puhua suomea eli meänkieltä. Tuomioistuimitten ja hyyry- ja arenteerauslautakunnitten pittää kääntää net asiapaperit jokka oon jätetty ruottiksi, jos se ei ole selvästi tarpheetonta. Näitten viranomhaisitten pittää muutenki freistata kohela suomen- ja meänkielenpuhuvaa osapuolta eli hänen siihaista suomeksi eli meänkielelä.

Tulkin ja kääntäjän korvaukset maksethaan yhtheisistä varoista.

Koska vaatimuksen suomen eli meänkielen käytöstä häätyy esittää?

Tuomioistuimelle ja hyyry- ja arenteerauslautakunnale oon tärkeää pystyä planeeraahmaan tulkin ja kääntäjän käyttöä. Vaatimuksen käyttää jompaakumpaa kielistä häätyyki sen takia esittää siinä yhtheyessä ko oikeusasia eli muu asia alotethaan eli ens kerran ko osapuoli halvaa sanoa jotaki. Vaatimuksen, joka esitethään myöhemin eli jolla oon selvästi asihhaankuulumaton tarkotus, saapi kieltää.




Senast ändrad: 2014-08-28